Yhteenveto

Viimeinen päivä ja Ane Ziherlove takana, siis asuinalueemme. Vielä tunti niin taksi tulee hakemaan kentälle.

Niin se aika meni. Nopeaan kuitenkin. Onneksi aloin kirjoittamaan tätä yhteenvetoa jo lentokoneessa matkalla takaisinpäin. Silloin oli vielä kaikki tuoreessa muistissa. Nyt arki on vienyt, eikä mukamas aikaa ole ollut enää Slovenian postauksille. Eikä muillekaan. Eli tämä viimeinen postaus tuleekin nyt sitten reilut kaksi viikkoa vaihdon päättymisen jälkeen.

Hmmm…. nyt palaan takaisin siihen mitä tuohon yhteenvetoon kirjoitin. En  edes kunnolla muista. Katsotaan…. Tässä:

Yhteenveto. Kirjoittaessani tätä istun lentokoneessa takaisin kotiin Suomeen. Olimme vahingossa varanneet paluu lennot eri päiville, joten Riika tulee kotiin huomenna.

Se olisi sitten yhteenvedon paikka. Vaihto oli antoisa ja hieno kokemus! No, mitä opin? Ja mitä hoitoja sain tehdä?

Kuten jo aikaisemmin blogissa kerroin, Sloveniassa tullaan kosmetologin vastaanotolle hakemaan ratkaisu ongelmaan.  Pedikyyriin jalkavaivoissa ja sisäänkasvaneiden kynsien osalta. Depilaatioon vahauttamaan sääri-, reisi-, bikini- ja kainalokarvat. Kuten myös kulmakarvat ja huulikarvat. Ai niin myös selkäkarvat. Epilaatioon kasvojen alueen paksuuntuneiden karvojen osalta. Ihonpuhdistukseen aknen osalta.

Lähinnä näitä hoitoja siis Irena Japeljin hoitolassa tehtiin. Lisäksi muutamia tavallisia kasvohoitoja ja geelilakkauksia. Ja laitehoitoja. Siis sinä aikana kuin olimme siellä. Tosin asiakkaita ei ollut ruuhkaksi asti. Irena ja Tatjana kertoivat ettei koko 11 vuoden hoitolan olemassaolon aikana ole ollut näin hiljaista. Esimerkiksi viimeisenä työpäivänä iltavuoroa tehdessäni asiakkaita oli vain 2.

Tein jalkahoitoja, mutta en sisäänkasvaneiden kynsien oikaisuhoitoja. Opin lisää sienikynsien, kovettumien ja känsien hoidosta. Eli siis jalkahoidoista sain käytännön kokemusta. 

Tein myös kasvohoitoja. Mutta mekaanisen ihonpuhdistuksen hoitoihin tekivät joko Irena tai Tatjana, käsin. Sain siis hyvää lisäkokemusta kasvohoidoista.

Tein myös depilaatiota lämmin- ja kuumavahalla. Sain tästäkin hyvää lisäoppia ja kokemusta.

Laitehoitoja kasvoille tein Ionto Foresilla ja juonnehoitoja Sonolla. Kolmen neljän viikon hoitojaksolla en ehtinyt nähdä laitehoitojen tuloksia, nehän toteutetaan sarjahoitoina. Mutta vanhempi asiakas, joka oli ostanut 7 kerran juonnehoitopaketin toteutettuna Sonolla, kertoi saaneensa ystävättäriltään hyvää palautetta ulkonäöstään toisen hoitokerran jälkeen. Eikä hän ollut heille kertonut käyvänsä juonnehoidossa. Vautsi, hienoa! Tämä asiakas olikin juuri se jolta sain sen 5 euron tipin J

Summattuna yhteen opin ja sain lisäkokemusta perushoitoidoista ja Slovenialaisittain toteutetuista hoidoista! Mutta ennen kaikkea myös Slovenialaisesta arjesta, sehän se on mielenkiintoista!

Suosittelen lämpimästi vaihtoon lähtöä kaikille! Jos tuntuu että 4 viikkoa on liian pitkä aika, niin kaksikin viikkoa on hyvä! Tässä kosmetologihommassa se avaa uuden näkemyksen kauneushoitoihin toteutettuna maassa maan tavalla. Mutta oli ala ja työ mikä tahansa niin ylipäätään työelämään ja elämään toisessa maassa! Tässä nyt tulee huutomerkkejä jokaisen lauseen perään, kun todella tarkoitan tätä! Todella mielenkiintoista! Ja oikeesti, eihän tälläisiä mahdollisuuksia työskennellä jossain vain yks kaks ja vähän aikaa ole milloinkaan muulloin mahdollista tehdä. Ja vielä kaiken kukkuraksi koulun ihmiset järkkäävät kaiken valmiiksi (paitsi asuntoa ja lentoja)! Hienoa!

Ja sokerina pohjalla on tietenkin paikan päällä matkailu!

Kiitos Maaritille, Omnian kansainväliselle koordinaattorille asioiden järjestelystä Suomen päässä! Ninnille, ryhmäohjaajalleni, useampaan kertaan kysytystä kysymyksestä ja kehotuksesta lähteä vaihtoon. Slovenian kansainväliseelle koordinaattorille Vandalle, kaikkien asioiden järjestelystä Slovenian päässä ja lämpimästä vastaanotosta. Ja ennen kaikkea Riikalle, vaihtokamulle ja kämppikselleni kivasta vaihtariajasta ja seurasta!

Tältä istumalta suuntaan nyt vaihdon loppukeskusteluun Omniaan Maaritin luokse. 



Viimeisen päivän kunniaksi aurinko paistoi ja ilma oli kirkas! Sillä vasta toista kertaa neljän viikon aikana näimme asuinalueeltamme huikeat lumihuiput.

Loppukeskustelu koulussa Vandan kanssa.

Tässä ajassa jo syksykin ehti saapumaan.

Syksyä Ljubljanassa 1.

Syksyä Ljubljanassa 2.

Hienot on maisemat syksyiseenkin Ljubjanaan.

Tietenkin lähtökakut piti nauttia!

Ljubljana, olit kyllä kaunis.

Vaihtarit, kämppikset, Omnian kosmetologiopiskelijat. Kiitos Riika.

Luokkaretki

Saimme Vandalta eli koululta kutsun osallistua toisen vuosikurssin luokkaretkelle. Viimeisen viikkomme maanantaina oli kosmetologioppilaat lähdössä tutustumaan Slovenialaiseen kylpyläelämään. Ja torstaina farmaseuttioppilaat puolestaan Itä-Sloveniaan useampaan eri nähtävyyteen. Olipa kiva että kutsuivat meidän mukaan! Päätimme, että Riika lähtee maanantairyhmän matkaan ja minä torstairyhmän.

Vandan sähköpostissa torstain ohjelma oli seuraava: Thursday, 10. October pharmaceutical  students have a field trip and you can also join them. They will go to eastern Slovenia to see Pekel Cave, Roman antiques in Šempeter, one of the oldest pharmacies of Europe in Olimje, a chocolade boutique in Olimje and a glass  factory in Rogaška Slatina.

Siispä sinne. Torstaina bussi starttasi klo 7 koulun vierestä. Meitä oli kaikkiaan kaksi bussillista. Ensimmäiseksi suunnattiin luoliin, jännän näköisiä tippukivimuodostelmia. Yksi tippukivi, eli tuollainen sakara kasvaa yhden sentin sadassa vuodessa. Aikamoista!

Sitten käytiin tutustumassa antiikin Rooman aikaiseen hautausmaahan, pienessä lannalta haiskahtavassa maalaiskylässä Šempeterissä.  

Seuraavaksi suunnattiin perinteiselle kylpyläalueelle Rogaska Slatinaan. Siellä on jo ammoisina aikoina kylpeneet kuninkaalliset tervehdyttävissä mineraalipitoisissa vesissä. Tällä kertaa tutustumiskohteena ei kuitenkaan ollut itse kylpylä vaan kylässä sijaitseva kuuluisa Rogaskan lasitehdas. Iittalassa työskennelleenä oli hauskaa käydä tutustumassa toiseen lasitehtaaseen. Suupuhallettua lasia täälläkin ja hienoja lasiastioita! Todella työlästä, kristallilasien uurteet tehdään käsin. Ensin viinilaseihin piirretään viivasto ja jokaista viivaa lasimestari hioi käsin koneella jotta siihen tuli kaunis pehmeälinjainen uurre. Kyllä menee aikaa, mutta hienoja olivat!

Sitten siirryttiin SPA-aluellee Olmjeen kukkuloiden katveeseen lounaalle. Paikassa oli myös iso kylpylä, uusi ja vanha osa. Kävin kyselemässä sisäänkäynnin luona enemmän tervehdyttävistä kylvyistä ja altaissa olevista eri asteisista vesistä. Alueelta saatava vesi on mineraalipitoista ja se lämmitetään eriasteisiksi eri altaisiin. Lääkäri suosittelee mineraalikylpyjä selkävaivoihin, leikkauksen jälkeen, iho-ongelmiin kuten psoriakseen ja niin edelleen. Minulla ei ollut aikaa käydä kylpemässä, mutta kurkistelin sisään, ja näytti ihanalle kylpypaikalle kauniissa maisemissa. Oli sisäaltaita ja ulkoaltaita. Lavitsoja joilla kypytakkeihin kääriytyneet ottivat päikkäreitä kylpyjen välissä. Hupaisaa.

Lopuksi suunnattiin vielä Olmjen upeaan barokkityyliseen kirkkoon, Church of the Mary's Assumptioniin. Kauniissa rakennuksessa oli myös luostari. Munkki piti ilmeikkään ja hauskan esitelmän kirkkosalissa naurunpyrähdyksistä päätellen. Luostarissa on myös Euroopan vanhin apteekki. Munkit kasvattavat puutarhassa yrttejä, yhteensä 200 eri lajia. Vai olikohan ne kaikki yrttejä…  Noh, jokatapauksessa 28 eri yrtistä  valmistetaan, arvaattekin varmasti jo mitä, no tietenkin, yrttilikööriä! Oppilaiden lähtiessä tutustumaan paikkaan tarkemmin, minä seurasin opettajia ja kas, päädyimme vanhaan holvikaarelliseen ruokasaliin.   

Luostarin vieressä oli vielä perinteinen suklaatehdas ja puoti. Se oli monivaiheisen matkan viimeinen etappi. Tuli nähtyä yhden päivän aikana paljon, ja hienoja kohteita. Harmittelin etten osannut sloveniaa, olisin saanut tästä vielä niin paljon enemmän irti!  

Pekel Cave

Tippukivet eli nuo sakarat kasvavat 1 cm 100 vuodessa! Hurjaa!

Roman antigues in Sempeter

Iittalan kolleega Sloveniassa

Olimjen kylpylän uusi osa

Kylpylä edessä ja hotelli takana.

Höyryävä ja poreileva terveyskylpy

Hyvin maastoutuu kylpylä maisemaan

Vanha osa

Kylpylän sisäänkäynti

Eri altaissa eri vesilämpötilat

Kirkko

Luostari

Euroopan vanhin apteekki

Opettajat tauolla



Asiakkaita

Pääsin itsekin jalkahoitoon.

Herttainen 90-kymppinen nainen istahtaa jalkahoitotuoliin. Valmistelen jalkakylvyn ja asettelen jalat  veteen sen kummempia tarkastuksia. Nainen ottaa mukavan asennon hoitotuolissa ja avaa keskustelun Irenan kanssa. Voisiko hän maksaa hoidosta 10 euroa, listahinta kun on 30 euroa. Taloudellinen tilanne on hänellä huono ja kaikki rahat menevät kahden lapsen perheen rahoittamiseen, lapset kun ovat työttöminä. Irena puhuu kovaa ja kädet käy, tajuan että jostain ”vakavasta” käydään kiivasta keskustelua. Lopulta nainen maksaa 20 euroa ja jalat hoidettiin. Irena kertoo että tilanne Sloveniassa on todella pelottava, työttömiä on paljon ja tulee koko ajan lisää.

Depilaatioon eli vahaukseen saapui noin minun ikäinen nainen. Vahasin sääret, reidet, bikinit ja kainalot. Ihanaa, hän puhuu hyvää enkkua! Ja juttu luisti, asiakas oli töissä Slovenialaisella ja kaikkien tuntemalla tuotemerkillä Brand Managerina. Juteltiin markkinoinnista, lehdistötilaisuuksista, nettisivuista, tuotekatalogeista, mainoksista, tuotesarjojen ilmeistä, brosarien teettämisistä sun muusta. Vaihdettiin tietoa, miten ne tehdään täällä ja miten ne tehtiin meillä. Olipa kiva asiakas ja tutustuminen. Lopuksi hän kysyi, mitä olen pitänyt uuden opiskelusta ja kertoi itsekin miettineen samaa… hih, no jopas sattui! Mutta koska tällä hetkellä taloudellinen tilanne on niin huono (tätä kaikki toitottavat), ei hän uskalla ottaa riskiä.

Perinteinen kasvohoito, asiakas on käynyt säännöllisesti Irenalla kasvohoidossa 20 vuotta. Toteutin hoidon muuten, mutta asiakas halusi että Irena tekee ihonpuhdistuksen, eli käsin puristelemalla niin kuin täällä tehdään. No sehän sopii! Mikä parasta, hänkin puhui hyvää englantia ja innostuikin sitten puhumaan koko hoidon ajan. Kertoi, että toivat maahan pitkään Halti ja RaiSki –tuotemerkkiä! Ei ole totta, kyllä vaan ja oli käynyt monta kertaa Suomessa ja tunsi hyvin saunakulttuurin niin kuin hiihtokulttuurinkin. Täällä Sloveniassa lasketellaan paljon, upeat Alpit kun ovat 50 km päässä Ljubljanasta. Sittemmin he ovat siirtyneet tuomaan maahan Asics-juoksukenkiä ja jotain toista merkkiä, nainen oli itsekin maratoonari. Harmittelin että Haltin tuominen loppui, sehän on edelleen todella laadukas ja muistelin päässuunnittelija Martti Kellokumpun voittaneen Halti-vaatteillaan muotoilupalkintojakin. Tuonti oli loppunut jo aikaisemmin, syynä kolme peräkkäistä lämmintä talvea ja huononeva taloudellinen tilanne Sloveniassa. Ja taas se talous tuli sieltä! Juoksukenkiä sen sijaan menee ihmeen hyvin, slovenialaiset tykkäävät juosta ja harrastus ei vaadi juurikaan muuta panostusta kuin kunnolliset kengät.

Ensimmäinen kokonainen jalkahoitoasias oli pitkä iäkäs mies, alppikylästä noin 50 kilometrin takaa. Hän oli kuin suoraan suomalaisen mielikuvissa voi alppimies olla, kookas mutta hoikka, viikset; huulien päältä lyhyet ja sivuista piiiitkät ja kaartuvat, ahavoituneet paljon ulkoilmassa viihtyneen kasvot, ruskea hattu päässä, ei kai siinä sentäs sulkaa ollut... Irena kysyi ihmeissään missä mies oli ollut ja aprikoi edellisestä käynnistä vierähtäneen ainakin kaksi vuotta.  Ei ollut ollut kuulemma asiaa pääkaupunkiin… Sain eteeni paljon kävelleet jalat, kuin hyvin kypsyneet parmesanjuustokimpaleet, en ollut sellaisia jalkojan ennen nähnytkään! Niissä riitti vuolemista ja kynsien hoitamista, oi voi. Aloin miettimään jalkahoitajan ammatin olevan kutsumusammatti.

Seuraava jalkahoitoasiakas oli niinikään pitkä iäkäs mies, hieman tukevahkokin. Ou no mietin! Mutta mitä ihmettä, jalat olivat täydelliset, eihän niissä ollut edes mitään hoidettavaa. Käy kuukausittain hoidattamassa, ehkä salaisuus piileekin siinä! Jälkikäteen minulle kerrottiin, että mies oli katolinen pappi. Hmmm… onko se soveliasta että naishenkilö tekee jalkahieronnan?

Ensimmäinen depilaatio-asias, sähläsin, eikä bikinidepsku ole muutenkaan mitenkään rentouttavaa. Olin juuri päässyt kehumasta kuinka hyvä koulutussysteemi meillä Suomessa on! Kalahtiko omakehu nilkkaan ;) Ja lopuksi hän kertoi olevansa psykologi. Ehkä olin jokin klassinen esimerkki käyttäytymismallista…?

Kiitos Riika hyvästä jalkahoidosta :)

Vähän vain irtonahkaa ja kovettumaa.

Näin se lähtee.

Sisään kasvanut kynsi.

Loppuvoiteeksi lämmittävä hevosbalsami.

Desinfiontiliuos.

 

Arki

Tein aamuvuoroa viikon. Huomaan eläväni jo arkea Ljubljanassa. Nousen klo 6 ja suuntaan bussille klo 7. Vaikka busseja menee tiuhaan, jää osa porukasta bussin ulkopuolelle, kun se on pysäkille tullessa jo niin täynnä. Tässä pätee sääntö, nopeat syövät hitaat ja kohteliaisuuden voi heittää romukoppaan. Katselen samoja maisemia aamuin illoin ja tutkailen kanssamatkustajia. Mukavaa, tässä sitä mennään samanlailla kuin muut. Olen tosiaan osa Slovenialaista elämää. Turistina on kuitenkin aina turisti, otat parhaat palat ja katselet systeemiä ulkopuolisena. Onhan tämä aika hienoa, saan hitusen siitä millaista olisi elää täällä. Minulla on työpaikka, kaksi paikallista työkaveria ja kaikki asiakkaat paikallisia. Olen osa yhteiskuntaa!

Kauneushoitolassa ensiksi vaihdetaan valkoiset työvaatteet ja käydään tilaamassa viereisestä baarista kahvit. Maitokahvi on hyvää, mutta parin kerran jälkeen kaipaan jo ”tavallista kahvia”, joten elekielellä saan hahmotettua baarinpitäjälle että ensin ison kuppiin espresso ja päälle kuumaa vettä, onnistuu J Aamuseltaan baarissa on noin 6 asiakasta, puolella on edessään olut ja toisella puoliskolla kahvi.

Aamupäivät ovat yleensä ikäihmisten jalkahoitoja. Monella on jalkojen kanssa ongelmia ja käyvät säännöllisesti kuukauden kahden välein. Jalkahoidon hinta on 30 euroa. Mietin, että se on suhteellisen paljon keskipalkan ollessa noin 800 euroa kuukaudessa.

Jalkahoidossa käytetään veistä ja poraa. Täällä veistä käytetään jalassa kuin jalassa, vaikka meidän silmiin näyttäisi ettei jalassa ole mitään viestettävää. Jalkapaperit, vatipussit yms. on kertakäyttöisiä, eli hyvä - hygeniaketju säilyy. Kunnes se sitten katkeaa, kun samasta purkista kauhotaan jalkavoidetta kaikille…

Ammattitaidosta täytyy kyllä todeta, että Irena ja Tatjana ovat todella ammattilaisia ja nopeita jalkahoitajia. Vakioasiakkaat tulevat pidemmänkin matkan päästä ja juuri heille hoitoon.

Perinteisiä kasvohoitoja kolmen viikon harjoittelumme aikana on tehty muutama. Kasvohoidossa käytettävät aineet ovat Slovenialaisia Afrodita –merkkisiä Salon Exclusive sarjan hoitotuotteita. Niitä tosin käytetään vähän ja säästellen. Eri ihotyypeille ei juurikaan ole omia sarjoja, ehkä naamioissa muutama vaihtoehto. Ja Bebanthenia menee. Purkkeihin tulee merkitä päivämäärä koska aine on otettu käyttöön. Kasvosienin tilalla käytetään kertakäyttöistä pientä taiteltua sideharsoa, yhtä, ja vanulappuja käytetään muutama. Tämä systeemi reilulla kädellä käyttämään oppineelle on aika haastavaa. Ylellisyydestä ei ole tietoakaan.

Säästeliäisyys ulottuu kaikkiin hoitoihin ja kautta linjan. Sen ymmärtää jollainlailla, kun katselee paljonko rahaa tulee hoitolaan sisään. Ajat ovat kuulemma todella huonot, huono tilanne alkoi 2008 ja huononee vaan. Tosi kurja juttu.

Iltapäivällä ja illalla tehdään kasvohoitoja ja niihin kuuluu myöskin erilaiset laitehoidot: aineiden imeytykseen, lihasjumppaukseen & liftingiin, juonnehoitoihin ja elvytykseen. Ja tietenkin voimakkaaseen karvankasvuun omat. 

Lisäksi tehdään niitä ihonpuhdistuksia paljon sekä depilaatioita.

Olen tehnyt kaikkia hoitoja, jalkahoitoja, kasvohoitoja, laitehoitoja ja depilaatiota. Ja oppinut lisää tietenkin!

Aamu valkenee Ane Ziherlovella.

Bussilla töihin.

Siellä se työpaikka siintää.

Työvaatteet vaihdettu ja Riikakin näkyy ikkunassa ;)

Aineita kasvohoitoihin.

Päiväykset purkkeihin.

Bepanthenia kuluu.

Koneet hoitoihin + pari lisää kaapissa.

Depilaatiokamat.

Jalkaporalla homma hoituu.

Yleensä ei tule lakkausta.

Ja takaisin kotiinpäin. Paikallinen Itis jää vasemmalle ja Ane Ziherlovelle vievä pysäkki oikealle.

 

Hoitoja, asiakkaita ja hoitolahommaa

Niin siis asiakkaita ja hoitoja, niitä on seurattu ja jotain tehty... Jotkut puhuvat englantia, toiset ei. Mutta katsottu ja meille tulkattu on. Tässä alkuun muutamia katkelmia…

Hoitolassa soi radiokanava Express, tosi hyvää kasaria ja ysäriä. Kaikki tykätään. Tatjana innostuu laulamaankin biisejä joskus, asiakkaita hymyilyttää. Hoitolassa, niin jalka- kun toisellakin hoitopuolella useimmiten puheensorina käy, asioista keskustellaan. Kaikesta keskustellaan ja isoon ääneen!

Jalkahoitoon ei kuulu lakkausta. Irenen tytär on käynyt kosmetologikoulun, tosin jatko-opiskelee nyt 3-vuotisessa collegessa ravintoterapeutiksi, ja käy tekemässä silloin tällöin päivän hoitolassa. Asiakas, tuttu ehkä ystäväkin, tuli lakkauttamaan vain varpaan kynnet. Niitä lakattiin hiljalleen ainakin pari tuntia. Samalla juteltiin, varmaankin kuulumisia. Kaikki juttelivat, niin hoitajat kuin hoidettavat, jopa hetkittäin samaan aikaan ja päällekkäin, innostuneeseen äänensävyyn. Minulle aina välillä kerrottiin mikä aihe oli kulloinkin menossa. Joku voisi ikävästi todeta että naisten kaakatusta. Kyllä, juuri sitä! Mietin ja hymyilin, tämähän on juuri sitä yhteisöllisyyttä ja tätä kulttuuria! Tuosta lähdettyä kaikilla oli varmasti hyvä mieli, olipas kiva jutella ja kuulla kuulumisia.

Hoidoissa minua pyydetään usein tekemään hieronta, kasvohoidossa ja jalkahoidossa. Koko- tai osavartalohoitoa ei ole toistaiseksi ollut. Liekö edes listoilla. Hieronnan aikana asiakas heiluu ja juttelee! Rauhoittuis ja nauttis ny, menee ihan harakoille tämä hieronta... Irena ja Tatjana höpöttelevät kans mielellään asiakkaalle silloin… No mut hoitolas hoitolan tavalla, ei ole roolia hieronnal täällä niinku Suomes, ei!

Ihonpuhdistuksissa käy paljon teinejä, monien kasvot näyttävät aika tulehtuneilta. Täällä ei kuulemma juurikaan määrätä lääkkeitä, A-vitamiinia tai muuta. Ne ovat turhan vahvoja ja kuurin loputtua ongelma palaa? Ihonpuhdistus tehdään käsin, ei komedoraudalla. Ja kaikki kohdat puhdistetaan eli puristellaan käsin. Siis kaikki, tulehtuneimmatkin. Ne puhkotaan neulalla, upotetaan jopa senttimetrin mitalla ihonalaiskudokseen. Ja kyllä sattuu! Ai ai ai, minuakin ihan sattuu kun seuraan. Vertakin tulee, joskus jopa seinäroiskeisiin asti.  

Asiakkaat ovat vakioasiakkaita, noin kerran kuussa ihonpuhdistuksessa käyviä. Puhdistuksien välissä, 1 krt/vko, tulevat ottamaan rauhoittavan naamion joka imeytetään Ionto Foresilla. Teineille tämä välipalvelu maksaa 2 euroa/kerta. Eli todella tässä yritetään saada säännöllisellä puhdistuksella ja rauhoittamisella iho tasapainoon nuorisohinnoin.

Harmi ettei tästä teinien ihonpuhdistuksesta ole juurikaan kokemusta, ehkä joku voisi kommentoida joka tietää paremmin miltä täkäläinen systeemi vaikuttaa?

Jäin kuitenkin miettimään tuota puhdistusta, ehkä kosmiskolleegat miettivät samaa mitä minä...?  

Ai niin, täällä ei käytetä käsidesiä ja hoitajat kuivaavat kädet pyyhelinaan.

Kirjoittelen vielä lisää näistä hoidoista ja katkelmia tilanteista… Kuulemiin siis.

 

 

Ekat päivät hoitolassa

Riika hoitolan ovella, vasemmalla jalkahoitopuoli ja oikealla muut hoidot.

Hoitolamme on nimeltään Kozmetični salon Irena Japelj s.p. Se sijaitsee keskustasta koilliseen ja on paikallisen Itiksen vieressä. Hoitola on pieni, kahden hengen putiikki, jota pitää Irena. Toinen kosmetologi Tatjana on Irenalla töissä. Hoitolassa on kaksi huonetta, toisessa tehdään jalkahoidot ja toisella puolella muut hoidot. Asiakastuoleja on 4. Tiistaina käytiin tutustumiskäynnillä ja keskiviikkona aloitettiin hommat. Päätettiin että Riika aloittaa aamussa klo 8-14 ja minä illassa klo 14-20. Paikallisbusseilla matka hoitolaan vie tunnin suuntaansa.

Olimme jokseenkin yllättyneitä hoitolan pelkistetystä ulkonäöstä, värivalinnoista ja sisustuksesta. Siinä missä Suomessa hoitolaan houkutellaan asiakkaita kauniilla ulkonäöllä, somistetulla näyteikkunalla, tuotesarjavalinnoilla… ei täällä liene asia niin.

Irenaa olivat kaikki kehuneet, siis Ljubljanan koulussa niin opettajat kuin opiskelijatkin. Hän on ollut 30 vuotta alalla ja taitaa kaikki, sekä jaksaa opettaa ja ohjata aina vain uusia opiskelijoita. Jollainen hyväntekijä siis allalla? Harjoittelijoistahan ei makseta, voisin itse todeta että ne ovat pikemminkin ”tiellä ja kyselevät jatkuvasti”. Eli jonkinlaista ammattiylpeyttä ja halua siirtää sitä ja ammattitaitoa eteenpäin? Jotain tälläistä siinä kait täytyy olla….

Ekat päivät hengailtiin ja tsiikattiin systeemiä. Tehtiin jotain avustavia tehtäviä hoidoissa, lähinnä Ionto Foresia, kuorintaa, kasvovoiteen levitystä, alkupuhdistusta. Ei mitään ihmeellistä. Mutta ihmeteltiin niitä jalkahoitoja!

Täällä kosmetologin vastaanotolle tullaan hoitamaan ongelmaa, ei rentoutumaan tai hemmotteluun. Tai ylelliseen kasvohoitoon. Eheiiiii todellakaan!!! Useat asiakkaat voihkivat kivusta, hui.

Täällä hoitoihin tullaan siis ongelman vuoksi. Jalkahoitoon jalkaongelmien vuoksi, ihon puhdistukseen aknen vuoksi. Karvankasvun vuoksi depilaatioon (eli vahalla karvanpoistoon) sekä epilaatioon (sähköinen karvanpoisto), ja täällähän karva kasvaa, niinkun tiedetään etelänmaalaisilla naisilla enemmän kuin suomalaisilla. Siinäpä nuo hoidettavat ongelmat pääpiirteissään taisivat ollakin, ainakin tässä hoitolassa. Tähän tulokseen ollaan päädytty pari viikkoa asiaa tutkailtuamme.

Lisäksi on muutamia normaaleja kasvohoitoasiakkaita ja geelilakkauksia. Eli nämä peace of cake!   

Selvisi että hoitola on erikoistunut jalkahoitoihin! Medical foot treatmets as they say… Hoidoista noin 60-70% on jalkahoitoja. Enimmäkseen tehdään sisään kasvaneen kynnen oikaisuhoitoja, paksuuntunen kynnen mekaanista hoitoa, sienikynsien, syylien, kovettumien ja känsien hoitoa. Mutta melkein kaikilla on siis sisäänkasvaneet kynnet! Kuten eilinen asiakas totesi, etsin pitkään hyvää hoitajaa ja vihdoin olen löytänyt sellaisen.

Suomessahan on jalkahoitajan oma erillinen koulutusohjelma, ja myös erikoistuneita jalkahoitoloita. Kyllä tietty kauneushoitoloissakin jalkahoitoja tehdään, mutta enemmän kosmeettisia kuin terveydellisiä.

Hoidoista ja asiakkaista lisää jatkossa…

Jalkahoitopuoli

Kuitit kirjoitetaan käsin ja vain käteinen käy.

Varausjärjestelmä.

Jalkahoitotuoli

Muu hoitopuoli.

Irena, Riika ja Tatjana

Irena, Mira ja Tatjana